Ranuan eläinpuistossa

Meidän ensimmäinen kesäreissu on nyt vihdoin ja viimein takana. Kyllä vain, ihan ensimmäinen, hih. Oli siinä odottamista kun kesäkuu on jo mennyt ja melkein tämä heinäkuukin. Ja odotettuhan on tätä eläinpuiston reissua siitä asti kun kerhot loppuivat toukokuussa. Seuraksemme lähtivät pikkuveljeni sekä siskoni nuorimman 1v8kk ikäisen poikansa kanssa.

Aamulla lähdettiin ajamaan ja ihan hyvin oltiin aikataulussa, vaatteet ja suurimman osan tavaroista olimme pakanneet ja vieneet jo illalla autoon. Saavutus sinänsä, tuntuu että meidän porukalle tarvitsee niin paljon tavaraa mukaan ja aina olemme myöhässä sovitusta, vaan eipäs oltukaan tällä kertaa, hih. Mukaan lähti myös leluja ja kirjoja sekä dvd-soitin ja pari dvd:tä. Yövyimme siis mökissä kierroksen jälkeen niin vähän vaatettakin tarvi mukaan kaikille ja eihän 5 lasta ilman leluja pärjää, ainakaan jos aikuiset haluavat olla hetken rauhassa, heh heh.

Paikan päällä ennen kierrosta annoimme pienimmille pojille omat ruuat ja noille meidän isommille lapsille sekä aikuisille oli leivät ja sitten paistettiin vielä makkarat kierroksen taukopaikalla. Jätskitkin ostettiin kioskista ja lisäksi oli pähkinöitä, suolakeksiä ja banaania.

Ollaan käyty nyt kolmatta kertaa joka vuosi Ranuan eläinpuistossa mutta onhan se aina mukava ulkoilla ja samalla katsella eläimiä vaikka ne osittain alkaakin olla jo tuttuja. Mutta kylläpä tällä kertaa oli mukava yllätys, vaikka myöhästyimme jääkarhujen ja karhujen ruokinta-ajasta, olivat jääkarhut vielä hyvin näkösällä. Yleensä ovat olleet nukkumassa kaukana kallioiden päällä. Samoin kuin karhu nähtiin hyvin mutta se oli ainakin viimekesänä myös hyvin näkyvillä.

Kuuma oli kiertää mutta onneksi kaikilla oli vettä mukana ja välillä syötiin evästä niin jaksoi. Meidän isommat kävelivät reippaasti koko kierroksen ja niin käveli päättäväisesti myös Eedit, ainoastaan pari minuuttia kävi tuplarattaiden kyydissä ja sitten taas käveli. Kuitenkin aika hyvä suoritus 2vuotiaalta. Oikein suuttui kun kysyin muutamaankin kertaan tuleeko kärryn kyytiin, hih.

Lopuksi jäätiin vielä puistoon leikkimään ja hyvin riitti lapsilla virtaa. Tietysti myös kotieläimet täytyi kiertää. Varsinkin Edvin ja Eevert seurasivat siellä kauhulla Jonne Jääkarhun kulkua. Oli niin pelottava karhu että molemmat kiljuivat kuin syötävä kun jouduimme pariin kertaan ohittamaan aika läheltä. Aikuisten mielestä kyllä ihan veikeä hahmo. Elisabet uskaltautui kuitenkin halaamaan lopuksi kun näki monien muidenkin lasten juoksevan suoraan halaamaan, Edvin kuulemma aikoo sitten isona vasta halata. Pitkä hiljaisuus tuli kun kysyin halaatko jo ensikesänä. "No äiti, en varmaan ole sitten vielä iso vaan vasta myöhemmin, sitten vasta voin halata." No niinpä niin, hih.

Yöksi sitten mökkiin, eläinpuiston vastapäätä olevaan Gulo-Gulon lomakylään. Mies, molemmat pojat sekä pikkuveljeni menivät jo edeltä ja me tyttöjen ja siskoni kanssa puistoilimme vielä hetken ennenkuin lähdimme mökille syömään ja saunomaan sekä viettämään iltaa. Kaikki isommat lapset nukahtivat klo 21 jälkeen ja Eevert vasta lähempänä 23:a, sitten tuli aikuisilla valvottua vielä pari tuntia.

Ihanasti aamulla meidän isommat lapset herättivät yläkerrassa samassa huoneessa nukkuvan serkkupoikansa jo klo 6 jälkeen ja sitten heräsi myös Eedit alakerrassa joten jätimme Eevertin vielä jatkamaan unia ja lapset siirtyivät olohuoneeseen leikkimään. Siskoni ja veljeni jatkoivat unia vielä vähän aikaa, mitä nyt pystyivät, hih.

Aamutoimien jälkeen lähdimme sitten siskon ja kaikkien lasten kanssa eläinpuiston leikkipuistoon uudelleen leikkimään ja katselemaan vielä kotieläimiä, kun mies ja veljeni saapuivat paikalle pakattuaan tavarat mökissä. Sitten kävimme myös vielä katsomassa jääkarhuja joista toinen sattui olemaan juuri uimassa kuin myös tavallinenkin karhu oli omassa aitauksessaan. Sitten suuntasimme vielä pienen kierroksen leikki/kotieläinpuistoon kun lapset halusivat näyttää vielä paikkoja iskälle ja Elisabet, Eedit ja Edvin kävivät ratsastamassa aasilla kierroksen. Sitten pienet matkamuistot myymälästä, lapsille ruokaa ja kotimatkaan.

Suuntasimme Pudasjärven Hesburgeriin syömään ja lapset saivat välipalaa sekä muutamat ranskalaiset maistaa, tällä kertaa ei ostettu kenellekään lapsista omaa ateriaa vaan saivat syödä vähän terveellisemmin. Sen jälkeen matka tyssäsikin ikävästi kun huomasimme autojen luo mentäessä että veljeni auto oli mennyt rikki. No onneksi on autoasentaja ammatiltaan ja yritti selvittää missä vika ja korjata sitä, aikaa tosin vierähti 3h mutta sai lopulta auton kuntoon ja matka pääsi jatkumaan. Lapset eivät olisi kyllä jaksaneet enää yhtään enempää odottaakaan. Huh! Loistavasti sujunut matka meinasi päättyä ikävästi vaan onneksi kuitenkin pääsimme kotiin.

Ihana reissu <3 Kaikki sujui mukavasti ja kommelluksiltakin vältyttiin. Hyvin saatiin pidettyä laumakin kasassa, hih. Aikuisetkin saivat levähtää illalla ja herkutella vaikka yöunet jäivätkin lyhyiksi. Mutta toisinaan sitä omaa/yhteistäkin aikaa tarvitaan enemmän kuin unta. Lapset viihdyttivät kivasti toisiaan ja heti piristi kun oli porukassa mukana uusi kaveri leikkimässä.