Ranuan eläinpuistossa

Meidän ensimmäinen kesäreissu on nyt vihdoin ja viimein takana. Kyllä vain, ihan ensimmäinen, hih. Oli siinä odottamista kun kesäkuu on jo mennyt ja melkein tämä heinäkuukin. Ja odotettuhan on tätä eläinpuiston reissua siitä asti kun kerhot loppuivat toukokuussa. Seuraksemme lähtivät pikkuveljeni sekä siskoni nuorimman 1v8kk ikäisen poikansa kanssa.

Aamulla lähdettiin ajamaan ja ihan hyvin oltiin aikataulussa, vaatteet ja suurimman osan tavaroista olimme pakanneet ja vieneet jo illalla autoon. Saavutus sinänsä, tuntuu että meidän porukalle tarvitsee niin paljon tavaraa mukaan ja aina olemme myöhässä sovitusta, vaan eipäs oltukaan tällä kertaa, hih. Mukaan lähti myös leluja ja kirjoja sekä dvd-soitin ja pari dvd:tä. Yövyimme siis mökissä kierroksen jälkeen niin vähän vaatettakin tarvi mukaan kaikille ja eihän 5 lasta ilman leluja pärjää, ainakaan jos aikuiset haluavat olla hetken rauhassa, heh heh.

Paikan päällä ennen kierrosta annoimme pienimmille pojille omat ruuat ja noille meidän isommille lapsille sekä aikuisille oli leivät ja sitten paistettiin vielä makkarat kierroksen taukopaikalla. Jätskitkin ostettiin kioskista ja lisäksi oli pähkinöitä, suolakeksiä ja banaania.

Ollaan käyty nyt kolmatta kertaa joka vuosi Ranuan eläinpuistossa mutta onhan se aina mukava ulkoilla ja samalla katsella eläimiä vaikka ne osittain alkaakin olla jo tuttuja. Mutta kylläpä tällä kertaa oli mukava yllätys, vaikka myöhästyimme jääkarhujen ja karhujen ruokinta-ajasta, olivat jääkarhut vielä hyvin näkösällä. Yleensä ovat olleet nukkumassa kaukana kallioiden päällä. Samoin kuin karhu nähtiin hyvin mutta se oli ainakin viimekesänä myös hyvin näkyvillä.

Kuuma oli kiertää mutta onneksi kaikilla oli vettä mukana ja välillä syötiin evästä niin jaksoi. Meidän isommat kävelivät reippaasti koko kierroksen ja niin käveli päättäväisesti myös Eedit, ainoastaan pari minuuttia kävi tuplarattaiden kyydissä ja sitten taas käveli. Kuitenkin aika hyvä suoritus 2vuotiaalta. Oikein suuttui kun kysyin muutamaankin kertaan tuleeko kärryn kyytiin, hih.

Lopuksi jäätiin vielä puistoon leikkimään ja hyvin riitti lapsilla virtaa. Tietysti myös kotieläimet täytyi kiertää. Varsinkin Edvin ja Eevert seurasivat siellä kauhulla Jonne Jääkarhun kulkua. Oli niin pelottava karhu että molemmat kiljuivat kuin syötävä kun jouduimme pariin kertaan ohittamaan aika läheltä. Aikuisten mielestä kyllä ihan veikeä hahmo. Elisabet uskaltautui kuitenkin halaamaan lopuksi kun näki monien muidenkin lasten juoksevan suoraan halaamaan, Edvin kuulemma aikoo sitten isona vasta halata. Pitkä hiljaisuus tuli kun kysyin halaatko jo ensikesänä. "No äiti, en varmaan ole sitten vielä iso vaan vasta myöhemmin, sitten vasta voin halata." No niinpä niin, hih.

Yöksi sitten mökkiin, eläinpuiston vastapäätä olevaan Gulo-Gulon lomakylään. Mies, molemmat pojat sekä pikkuveljeni menivät jo edeltä ja me tyttöjen ja siskoni kanssa puistoilimme vielä hetken ennenkuin lähdimme mökille syömään ja saunomaan sekä viettämään iltaa. Kaikki isommat lapset nukahtivat klo 21 jälkeen ja Eevert vasta lähempänä 23:a, sitten tuli aikuisilla valvottua vielä pari tuntia.

Ihanasti aamulla meidän isommat lapset herättivät yläkerrassa samassa huoneessa nukkuvan serkkupoikansa jo klo 6 jälkeen ja sitten heräsi myös Eedit alakerrassa joten jätimme Eevertin vielä jatkamaan unia ja lapset siirtyivät olohuoneeseen leikkimään. Siskoni ja veljeni jatkoivat unia vielä vähän aikaa, mitä nyt pystyivät, hih.

Aamutoimien jälkeen lähdimme sitten siskon ja kaikkien lasten kanssa eläinpuiston leikkipuistoon uudelleen leikkimään ja katselemaan vielä kotieläimiä, kun mies ja veljeni saapuivat paikalle pakattuaan tavarat mökissä. Sitten kävimme myös vielä katsomassa jääkarhuja joista toinen sattui olemaan juuri uimassa kuin myös tavallinenkin karhu oli omassa aitauksessaan. Sitten suuntasimme vielä pienen kierroksen leikki/kotieläinpuistoon kun lapset halusivat näyttää vielä paikkoja iskälle ja Elisabet, Eedit ja Edvin kävivät ratsastamassa aasilla kierroksen. Sitten pienet matkamuistot myymälästä, lapsille ruokaa ja kotimatkaan.

Suuntasimme Pudasjärven Hesburgeriin syömään ja lapset saivat välipalaa sekä muutamat ranskalaiset maistaa, tällä kertaa ei ostettu kenellekään lapsista omaa ateriaa vaan saivat syödä vähän terveellisemmin. Sen jälkeen matka tyssäsikin ikävästi kun huomasimme autojen luo mentäessä että veljeni auto oli mennyt rikki. No onneksi on autoasentaja ammatiltaan ja yritti selvittää missä vika ja korjata sitä, aikaa tosin vierähti 3h mutta sai lopulta auton kuntoon ja matka pääsi jatkumaan. Lapset eivät olisi kyllä jaksaneet enää yhtään enempää odottaakaan. Huh! Loistavasti sujunut matka meinasi päättyä ikävästi vaan onneksi kuitenkin pääsimme kotiin.

Ihana reissu <3 Kaikki sujui mukavasti ja kommelluksiltakin vältyttiin. Hyvin saatiin pidettyä laumakin kasassa, hih. Aikuisetkin saivat levähtää illalla ja herkutella vaikka yöunet jäivätkin lyhyiksi. Mutta toisinaan sitä omaa/yhteistäkin aikaa tarvitaan enemmän kuin unta. Lapset viihdyttivät kivasti toisiaan ja heti piristi kun oli porukassa mukana uusi kaveri leikkimässä.

Päivä maalla ja mökillä

Tästä on jo pari viikkoa mutta niin tuo aika vaan tuntuu menevän kuin siivillä eikä ole ehtinyt kirjoitella. Mutta eräänä lauantaina oli siis ihan täällä meidän lähellä Päivä maalla -tapahtuma ja sinnehän sitä piti meidänkin poppoon suunnata. Siellä olikin monenmoista nähtävää!

Eläimistä oli nähtävänä heppoja, lehmiä, vasikoita, lampaita, tipuja, kanoja, kukkoja, kaneja, kissanpentuja, vuohia ja possuja. Paloauto oli myös paikalla ja siinä sai käydä tutustumassa. Kaikenlaisia maatalouskoneita ja erilaisia traktoreita pitkä rivi missä sai kaikissa käydä istumassa, vanhoja sekä vähän uudempia. Hevoset vetivät kärryjä ja lapset pääsivät kyytiin, kissanpentuja sai paijata sekä lehmiä silittää, kuka uskalsi, hih. Eivät meidän lapset sen jälkeen kun näkivät pitkän kielen. No en kyllä itsekään tällä kertaa vaikka ex-navetta/heppatyttö olenkin.

Ihanaa kun tämmöisiä tapahtumia järjestetään. Lapsetkin pääsee vähän tutustumaan maalaiselämään. Itsehän olen melkein tähän kasvanut, mummolassa oli maatila missä kävin usein ja vietin lapsena melkein kaikki kesälomat ja sitten lähdin maatalousoppilaitokseen opiskelemaan, tosin vaihdoin heppakouluun kun hevoset kiinnosti kuitenkin lopulta enemmän.

Meidän tyttöjä kiinnosti eniten, yllätys yllätys eläimet ja Edviniä traktorit ja koneet, heh. Eevert jaksoi jonkin aikaa katsella meininkiä mutta uni voitti ja ukkeli päätti että hyvä aika ottaa tunnin tirsat kärryissä.

Kolmisen tuntia alueella käveltiin ja syötiin makkarat sekä jätskit, tarjolla oli myös Valion maistattelemaa mehua sekä jugurttia, nam. Aikaa olisi saanut kulumaan enemmänkin mutta lähdimme kyläilemään lähistölle pariksi tunniksi ja sieltä -miten historiallista meiltä- kaupungille shoppailemaan! Ihan ennen kuulumatonta, todellakin. Lapset nukkuivat ennen kaupunkireissua autossa tunnin matkan ja ekasta kaupasta tarttui hiukan vaatetta lapsille, puoleen hintaan kaikki ihanat joten pitihän sitä ostaa, heh. No kyllä oikeastikin tulivat tarpeeseen, ensivuoden kerhovaatteiksi. Uimapuvut, mitä lähdettiin hakemaankin, tarttuivat mukaan vasta seuraavasta kaupasta. Onneksi sieltä ei muita hyviä alennusvaatteita löytynyt kuin itselle yhdet farkkulegginssit.

Sunnuntaina suuntasimme miehen isän mökille missä miehen sisko poikansa kanssa oli tullut Etelä-Suomesta asti käymään ja paikalla piipahti myös miehen veli poikansa kanssa. Molemmat serkkupojat suuntasivat järveen uimaan ja sinne myös meidän lapset pääsivät, pienin ihan ensimmäistä kertaa. Tänne siis olivat tarkoitettu edellispäivänä hiukan viimetingassa hankitut uimapuvut. (Tilaus netistä meni vähän mönkään joten siksi jouduinkin kaupasta ostamaan kun en jaksanut odottaa enää kuukautta pidempään tulevatko ne perille vai eivät) Ja kaikki olivat oikein innoissaan "uimisesta", ensimmäinen kerta tälle kesälle. Mökillä on kyllä niin ihana ranta, matalaa hiekkarantaa pitkästi ja puhdasta vettä. Sääskiäkään ei juuri ollut, onneksi.

Päivä vierähti ihanasti uiden ja grillaten, lähtiessä poikkesimme vielä miehen isän luona kahvilla kun hän mökillä vain käväisi nopeasti. Illalla sitten maisemareittiä kotiin, lapset nukkuivat mutta onneksi menivät myös hyvin yöunille kotona.