Puistoilua

 Tänään oli vähän harvinaisempaa tekemistä, harvinaista meille. Käytiin nimittäin testaamassa ihan uutta puistoa. Ennenhän mekin käytiin puistossa päivittäin, kuten vielä viime kesänä/syksynä. Talvella niihin ei lumen takia tietenkään pääse ja joulukuussa kun muutettiin tänne uuteen kotiin niin ollaan ulkoiltu vain omalla pihalla siitä asti. Toki kerhossa on ulkoiltu "puistossa", perhekerhossa on aina 1h ulkoilu ja isommilla myös kaikkina kolmena kerhopäivänä 1h ulkoilu lopussa. Mutta muuten puistoissa ei ole tullut montaa kertaa käytyä tänä keväänä/kesänä. Tai vieläpä kaupungissa asti puistossa :-D Nyt kun täällä maalla asutaan :-)

Nyt mies kävi parin tunnin ajan tekemässä töitä (lähinnä kuulemma valmisteluja maanantaille valmiiksi) niin mentiin lasten kanssa mukaan kaupunkiin ja puistoon siksi aikaa. Turhaapa me oltais kotiinkaan jääty kököttämään (viikonloppukin vielä) ja tuli hyvä tilaisuus mennä ihan vasta valmistuneeseen puistoon. Sanomattakin kai selvää että aika kului hyvin ja lapset olivat ihan onnessaan :-)

Pientä haastetta tuli siinä että juuri kun annoin Eevertille maitoa, huomasin että kun olin hetkeksi kääntänyt selkäni laittaessani maitoa pulloon, olikin Eedit kiivennyt korkealle liukumäkeen ja portaita tai oikeammin tikkaita pitkin jotka eivät ehkä soveltuneet 2v omatoimiseen käyttöön :-D Hui että! No eipä siinä muuta kuin tyyrätä kärryt lähelle portaita ja toisella kädellä syöttää hermostuneelle vauvalle maitoa ja toisella kädellä pitää 2v housunliitingistä kiinni ettei tipu :-D Ohhoi, taas yksi näitä kertoja kun ei sitten voinut huomata tuota kiipeilyä vaikka hetkistä myöhemmin kun olisin saanut vaikka maidon annettua vaan eipä tietenkään :-) Turhaa oli sanoakaan että älä enää kiipeä sinne kun se on isommille tarkoitettu... Silmät loistaen oli sinne kiivettävä uudelleen ja uudelleen. Hyvin kyllä osasi eikä kertaakaan meinannut tippua.

Tällä kertaa kukaan ei kommentoinut että onpa monta lasta, minkä ikäisiä, onpa niissä varmasti hommaa :-D Yleensä aina tuota kuulee ja päivitellään. Eihän neljä nyt edes niin monta lasta ole?! :-D Toki silloin kun itselläkin oli vasta yksi tai kaksi niin pidin kolmelapsista perhettä jo vähän isona. Saati sitten neljä tai enemmän. En kyllä ikinä olisi kehdannut siitä kenellekään sanoa, saati sitten negatiivisessa mielessä. Enkä itse sitä mitenkään negatiivisena ajatellutkaan. En tiedä miten he ajattelevat jotka meillekin kommentoivat mutta elleivät tarkoita sanoa negatiivisessa mielessä niin voisi ehkä vähän miettiä miten sen asian esittää :-) Mutta niin sitä vaan tottuu tähän lapsimäärään :-) Eikä neljä tunnu enää todellakaan paljolta. Kyllä tässä pari menis vaikka vielä ;-)

Vaikka kaikki löytyy omalta pihalta, kiikut, hiekkalaatikko, leikkimökki, trampoliini ja pieni liukumäkikin niin kyllähän se on vaan niin että vaihtelu virkistää. Varsinkin nyt kesälomalla kun ulkoillaan päivittäin vaan omalla pihalla. Toki käydään lenkillä ja lähellä mun mummun kotipaikan pihalla mutta siellä ei leikkivälineitä ole. Ihan kaupungissa asti voisi käydä uudelleenkin puistossa ja löytyyhän niitä tuolta meidän keskustastakin muutama. Viimevuonna kyllä tulivat enemmän kuin tutuksi mutta se oli silloin, nythän niissä jaksaisi taas tauon jälkeen leikkiä :-)

Meidän isoin ja pienin lapsi